Vuosi 2017
Vuosi 2017, kevät tekee tuloaan ja perusmalliselle sähköavusteiselle fillarille alkaa myös kohta olla otolliset ajat. Vuonna 2017 tulee toivottavasti myös kilometrejä enemmän mittariin kuin parina aiempana vuonna, ainakin työmatkapyöräilyn merkeissä. Vaan koskaan ei tiedä, mitä Suomen kesä tuo tullessaan - vettä, lunta, loskaa vai ihan oikeasti hyviä pyöräilykelejä. Toivotaan parasta.
Ibrido on edelleen autotallissa muuton jäljiltä, kenties paikkaa hiukan vaihdettu jotta päästy autotallin kätköistä jotain kaivamaan esille. Akkua olen pyrkinyt lataamaan silloin tällöin, kerran 1-2 kk, mutta akun todellisen kunnon näkee tietty vasta kun lähtee pyörällä tien päälle. Pitäisipä pyörä tietysti huoltaa, etenkin murheen kryyninä olleet ketjut säätää niin, etteivät pompi koko ajan pois päältä jokaisen pienenkin kuopan jälkeen.
Kaukana taivaanrannan sinessä häämöttää myös tavoite kulkea työmatkoja polkupyörällä. Matkaa yhteen suuntaan on jotain 13-14 km, joten varmasti houkutus on suuri vain hypätä aamulla autoon koska se nyt vaan on nopein tapa taittaa tuollainen matka. Toki kesällä pyöräillessä on ihan toinen fiilis, etenkin aikaisin aamulla. Ja sadepäivinä auton lisäksi voi aina hypätä bussiinkin. Alkujaanhan koko sähköpyörän hankinnan perusteena oli työmatkakuluissa säästäminen, eikä se ole siitä mihinkään muuttunut.
Eli kevään korvalla Ibrido säätöihin, akku kiinni ja polkemaan. Nyt kun vanhin lapsista on jo sen verran vanha, voisi jopa harkita peräkärryn hankkimista niin että muksu(t) voisivat olla pyöräreissuilla myös mukana. Lisäksi, jos akku vielä sanoo poks, niin voisi perehtyä enempi tuollaisen akun elvyttämiseen kotikonstein vaihtamalla kuolleita kennoja uusiin. Mutta katsotaan, kahden lapsen isällä ei sitä aikaa oikein tunnu koskaan olevan tarpeeksi omiin juttuihin... :)
Ibrido on edelleen autotallissa muuton jäljiltä, kenties paikkaa hiukan vaihdettu jotta päästy autotallin kätköistä jotain kaivamaan esille. Akkua olen pyrkinyt lataamaan silloin tällöin, kerran 1-2 kk, mutta akun todellisen kunnon näkee tietty vasta kun lähtee pyörällä tien päälle. Pitäisipä pyörä tietysti huoltaa, etenkin murheen kryyninä olleet ketjut säätää niin, etteivät pompi koko ajan pois päältä jokaisen pienenkin kuopan jälkeen.
Kaukana taivaanrannan sinessä häämöttää myös tavoite kulkea työmatkoja polkupyörällä. Matkaa yhteen suuntaan on jotain 13-14 km, joten varmasti houkutus on suuri vain hypätä aamulla autoon koska se nyt vaan on nopein tapa taittaa tuollainen matka. Toki kesällä pyöräillessä on ihan toinen fiilis, etenkin aikaisin aamulla. Ja sadepäivinä auton lisäksi voi aina hypätä bussiinkin. Alkujaanhan koko sähköpyörän hankinnan perusteena oli työmatkakuluissa säästäminen, eikä se ole siitä mihinkään muuttunut.
Eli kevään korvalla Ibrido säätöihin, akku kiinni ja polkemaan. Nyt kun vanhin lapsista on jo sen verran vanha, voisi jopa harkita peräkärryn hankkimista niin että muksu(t) voisivat olla pyöräreissuilla myös mukana. Lisäksi, jos akku vielä sanoo poks, niin voisi perehtyä enempi tuollaisen akun elvyttämiseen kotikonstein vaihtamalla kuolleita kennoja uusiin. Mutta katsotaan, kahden lapsen isällä ei sitä aikaa oikein tunnu koskaan olevan tarpeeksi omiin juttuihin... :)
Kommentit
Lähetä kommentti